sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Trellestä taas

Yleisen saunan miesten osaston alalauteilla naristiin. Neljä kiiltäväselkäistä miestä juputti Trelleborgin tapahtumista kiihkeästi huitoen. Kahdeksankätinen vaimeni kyyryriviksi, kun Mäystin laski kertaalleen kuupastaan.

Aslak Mäystin:
Siinäh sitä oli tuas. Ruunusakki laski luikhuria oikhen listan mithalta. Vuan onneks olvat aamuun saaneet nuothit kohillen. Sitä tais Vinski Vinnarea karvareuhkhan verran harmithaa vikatikit. Vuan kuinkha tuo on, koetatko vieläi uuemman kerran?

Voitto Suomalainen:
Sattuuhan noita kaikissa tivoleissa. Hetken se tietysti kuumotti niskajullissa, mutta ei auta, fetsipään pitää kalistaa tinakuppiaan. Sitä olen kyllä ihmetellyt, miksi tuon tason turnauksesta ei saada liikkuvaa kuvaa verkon perille. Eilenkin olisi ollut melkoisen mukava elää mukana Emman, Tanjan ja Iidan suorituksissa. Muutkin suomalaisottelut olisivat kelvanneet, ja lisäksi tarjoomassa oli vielä vino pino kaiken maailman mitalistejakin.

Huulio Virén:
Odottakaas, mä koodaan niinku nyt heti Tshakirille. "Chelbacca" on mun hyvä LinkedIn-frendi, taidan itse asiassa laittaakin viestin inboksiin profiilin kautta. Pystyn hoitamaan sinne priimat pelit ja ekselentit pensselit,  vaikka jo huomiseksi.

Aslak Mäystin:
Vai oot sie Sakari Selibaatin pilikkhikaveri. No kathos. Laethan sithen siithäkin, että koskhan nuita suomalaisia sais sinne olumphiakisaankhin kamtsamia kukhumaan. Pari täkhyä olis heleposti nimethynä. Voitto, methalliliithon mainitsit jo, kuinkhas muu Suomijoukhio?

Voitto Suomalainen:
Tänään pelit meni kohtalaisen mukavasti ja odotusten mukaisesti. Emma Reiman oli ainoa todellinen yllättäjä, vaikka suoritustason kehitys onkin ollut tiedossa jo pidempään. Kadettikulta on mahtava suoritus. Se antaa samalla mainion kuvan muidenkin suomalaisten kadettien touhuista. Hyvään suuntaan ollaan menossa oikein letkassa. Näin minä sen näin, vaikkakin vain tulosliuska kädessä. Toivottavasti se nyt pitää paikkansa. Arvioidaan koko homma tarkemman päälle vasta jälkikäteen.

Huulio muuten naarasi verkosta sunnuntain vonkaleet. Ruoditaanpas ne seuraavaksi.

Aslak Mäystin:
Lauoppha mänemään.

Voitto Suomalainen:
Se varpusparvi on vilkkaan vilautettu.

1. krs: Jouni Lahtinen - Cyril Pauwels, NED

"Juoni" Lahtinen on päivän ainoa suomalaisottelija aikuisissa. Riuska mies kohtaa sopivan oloisen vastustajan ensimmäisellä kiepalla. Hollannin Pauwels ei ole juuri otsikoissa paistatellut, mutta napsautti viime vuonna Trelleborgin turnauksesta pronssia. Jos Jouni on täydessä kehon kurissa ja rentous on matkassa koko ottelun ajan, tämä taisto kääntyy voitoksi. Siitä eteenpäin kaavio on jokseenkin avoin, joten mahdollisuudet on vaikka mitalikantaan.

Nuorissa ei sunnuntaina suomalaisia nähdä. Kadetti- ja harrastajasarjoissa touhuileekin sitten jo rehevämpi kaarti. Dobokin täytteenä on ainakin Daniel Halonen, Alex Pettersson, Sara Ekman, Valtteri Tammila, Sara Eriksson, Sarah Fredriksson, Karin Lindblad ja Rasmus Eriksson. Tältä koplalta voi odotella jopa mitalisadetta, tai ainakin satunnaisia kuuroja.

Koska Suomen joukkue oli nopeasti räpistelty, niin tässä on vielä pari kokin suosittelemaa herkkupalaa listalta.

Brittien olympiakrapula näkyi eilen horjuntana saarivaltion sankarien suorituksissa. Silti sunnuntain maukkaimmat ennakot löytyvät heidän joukostaan. Ensimmäiseksi katseet kiinnittyvät mieheen, joka edustaa Mansaarta. Aaron Cook on parhaimmillaan yksi maailman viihdyttävimmistä ottelijoista, mutta missä kunnossa tuplarulla-Cook on tällä hetkellä? Se selviää viimeistään siinä vaiheessa, kun nuori Skywalker tapaa matolla Venäjän Anton Kotkovin. Kutkuttavaksi Kotkovin kohtaamisen tekee heidän historiansa. Edellisellä kerralla riemuralli päättyi Cookin eduksi 14-13, mutta nyt Petroskoin muuli on kovemmassa iskussa.

Miesten raskaassa sarjassa kaivetaan puolestaan vanhemmat rotanloukut pään suojaksi, kun Ken Holter ja Zacharias Asidah mylläävät tannerta. Mahdollisessa nostalgiataistossa on jopa finaalipaikan makua, jos loukkaantumisilta vaan vältytään.

Olympiavoittaja Jade Jones kärsi eilen niukan häviön ensimmäisellä kierroksella Kroatian Martina Zubcicille. BBC:n uutisille walesilainen Jones kertoi, että kyseinen tappio kasvatti nälkää. Sunnuntaina britti onkin napsimassa suupaloja sarjaa ylempänä kuin tavallisesti, eli naisten alle 62-kiloisissa. Alkukaaviossa Lontoon mestari kohtaa enimmäkseen vanhoja kisajääriä. Todellinen koitinkivi tulee eteen vasta loppuottelussa, Ruotsin Elin Johansson tai Jennifer Ågren.

Ennalta arvioiden viihdyttäväksi muodostuu myös naisten alle 73-kiloisten sarja. Mukana on reilu pakka valtteja, jokereita ja tuntokortteja. Katseen tiiraan kannattaa tarkata ainakin Serbian Mandic (O-1./2012, MM-3./2011), Hollannin Oogink (EM-1./2005, 4xA-class 1.) ja Puolan Kosiorek (EM-2./2005).

Siinä oli tärkeimmät tällä erää, taputellaan kisojen jälkeen analyysikakku muotoon ja maistellaan kuinka kenenkin kävi.

Aslak Mäystin:
Jopa ol vuojatus. Loput polkhaset sithen viluhuoneen puolella. Laithas Huulio se käsitöllöthin säphin ja Pitkä matkhaan kansa. Hophop!

Eka Pitkä:
Niih!

Huulio Virén:
Se oli viimeinen twiitti ja sijaintipäivitys Foursquareen – valmista. Vilvoittelu onkin erittäin yes, luurin ja pädin näytöt alkoivat jo huurtua ikävästi.

Voitto Suomalainen hymyili seuratessaan trion remakkaa. Valmentajan mielessä virtasi monenlaista, enimmäkseen tätä päivää ja eilistä, hiukan tulevaakin. Muutama rypynkuru tunnusteli samalla paikkaansa otsalihoissa. 

lauantai 9. helmikuuta 2013

Trellestä

Hämeen savusumusta saatiin napattua kiinnostava tekstaridialogi kahden välillä, siinä yhden paikkeilla. Keskustelussa mainittiin ainakin Trelleborg ja sauna. Alla viestinvaihto lyhentämättömänä.

HuVi:
Hei valkunnatku, joko bongasit webistä T:borgin listat? OMG ja OMG vielä toisen kerran! Huikeita huidonnan hetkiä tiedossa! Twiittaan nämä heti eteenpäin.

VoSu:
Morjensta vaan sinnekin, enpä ole nähnyt. Mistäs niitä nyt tähän hätään olisi kerennyt. Malttaisko tuo odottaa saunaan saakka, sinnehän sitä ollaan pikapuoliin suuntaamassa.

Huvi:
No hei haloo, ei todellakaan voi odottaa! HUH ja FYI, herranen aika sentään joka tapauksessa. Istuhan alas ja ota lakki päästä. Laitan infoa tulemaan, kommentoi jos tulee jotain mieleen...
...
M54 Patrik Nurisalo - Osama Saqr, GER
105 - 126 - 133 - 137

VoSu:
17-vuotias saksalainen on Pispalan Kobralle erinomainen ensimmäisen kierroksen vastus. Vaikka Saqrilla on nuorten sarjoista useita A-tason turnausten mitaleita, miesten sarja on aina uusi maailma. Jos Nurisalon liike jaksaa nakuttaa ja jaloissa on potkunvieteriä, voi ottelussa käydä miten vaan. Herkillä pitää saksmannin kanssa kuitenkin olla.

Toisella kierroksella tuleekin vastaan jo kuumempi kiuas, sarjan ennakkosuosikki, Hollannin Giorgio Janmaat. Tämä kaveri on muiluttanut useampaakin Nurisaloa jokusen kerran. Jokohan olisi perinnän paikka? Kuka tietää. Mitaleille on pitkä matka vielä tällä kertaa.

HuVi:
M63 Sami Lahtinen - Georgi Evtimov, BUL
405 - 417 - 424 - 428 - 437

VoSu:
Lahtinen saa ensitanssiin näköjään lämmittelyparin. Nuoresta bulgaarista ei juuri ole mainintoja tilastoissa tai aikakirjoissa. Tyylilajiltaan jogurtinhuitojat ovat joskus loputtoman raastavia, joten tässä saa olla tarkkana loukkaantumisten välttämiseksi.

Toisella kiepillä Loviisan edustaja pääsee jo mittaamaan päivän kuntoaan. Vastassa kumartaa joko Italia tai Serbia, kumpikin heistä on päässyt mitalin makuun A-tason turnauksissa. Jos Samin peruskunto on kohdillaan ja aamupuuro maistunut, niin nämä kaverit ovat voitettavissa. Lohkokaavio näyttää vihreää aina mitaleille, ja miksipä ei finaaliinkin saakka.

HuVi:
M63 Miika Suhonen - Anton Samawi, SWE
312 - 321 - 330 - 434 - 437

VoSu:
Miika "Takajalka" Suhonen kohtaa aluksi tuntemattoman ruotsalaisen. Kattilan porina tulee ratkaisemaan ottelun. Epäilen voittajaksi Suhosta, hänelle on laitettu jo alkeiskurssilla reilusti jäitä kypärään. Kotimaan taistot ovat olleet viileitä suorituksia.

Seuraavaksi panssaria koittaa naputtaa Serbian nuori ja nälkäinen Vukovic. Tässä on turkulaisen todellinen tulikaste, jossa vauhtia voi olla vielä hieman liikaa. Toisaalta sisulla on edetty tiuhemmassakin ryteikössä. Mitali jää kuitenkin tästä turnauksesta saamatta.

HuVi:
N53 Tanja Pasanen - Federica Mastrantoni, ITA
108 - 119 - 129 - 134 - 551

VoSu:
Huh, siinä on Pasasella melkoinen kuolemanlohko. Nyt laitetaan hella kutoselle heti kättelyssä. Ensiäläkässä sähäkkä turkulainen kohtaa vuoden 2006 Euroopan mestarin, Italian Mastrantonin. Paistomittari on tosin näyttänyt 26-vuotiaalle italialaiselle jo pari vuotta punaista, vaikka puolihyviä esityksiä on ajoittain tullutkin. Vahvalla itseluottamuksella otteleva, nousuvireinen Pasanen vie tämän ottelun niukalla piste-erolla. 

Seuraava vastus on vähintään samaa tasoa tai astetta kovempikin. Doncasterin Luusaha Caroline Fischer on kokenut mitalisieppo. Kolmekymppinen britti on mm. viime vuoden EM-pronssimitalisti. Tässä pelissä pitää Pasasella olla vikkelä vaihde päällä. Jyrämäinen Fischer niittaa paikallaan olevaan kohteeseen keskivertoa jämäkämmin. Voitto on mahdollinen, jos Tanjan vire ja keskittyminen säilyy läpi ottelun.

Ennen mitalikierrosta Pasasen pitää voittaa vielä Sveitsin Bezzola, takavuosien EM-mitalisti hänkin. Sarja on kaikkinensa erittäin mielenkiintoinen, ja Tanjalla on mahdollisuudet menestyä.

HuVi:
Harmin paikka ettei naisten -57 sarjaan saatu suomalaisedustajaa. Siinä olisi ollut ainutlaatuisen kokemuksen paikka monelle. Vauhtia on lykkimässä ainakin Zubcic (EM-1., O-3.), Jones (O-1., MM-2.), Gatterer (EM-1.) ja pari muutakin taituria.

VoSu:
Naulan kantaan ja vähän peukaloonkin. Saisitkohan jostain maailmanverkosta noita elävänä näkyviin. Tuossa riittää seurattavaa valkuille ja muillekin bändäreille. Putket pitää laittaa kuumiksi! Mites muuten kadetit, juniorit ja muut saappaanvarret?

HuVi:
Katson mitä saan guugletettua. Huomenna huitomassa on ainakin Teemu Lehto (801-810-838-852-859), Ida Tammila (629-644-651), Emma Reiman (832-847-856), Laura Fredriksson (829-848-857) ja Lotta Linna (803-834-850-858). Aika kova lista.

VoSu:
Hyvä porukka. Eiköhän lähdetä tässä vaiheessa narisuttamaan laudepuita, sen verran laittoi uutiset hienkapaloa pintaan. Toisella vihdanlyömällä muuten saatetaan jo louskuttaa tuloksistakin. 

HuVi:
Huikkaan Mäystimen ja Pitkän matkaan, päivitän twitterin ja sitten ollaankin jo suuntimassa, wuppiduu.

VoSu:
Moimoi.

maanantai 4. helmikuuta 2013

Muistijäljet johtaa Maaniittuun

Voitto Suomalainen nyökytti päätään kohti Hämettä. Hän antoi tapahtumarikkaan päivän ja torkunriitteen iskeä tarinaa mielensä porstuassa. Pehmeän punan vallatessa hiljalleen eteistä, ryhtyi piilotajunnan ovimies tarjoilemaan keittiön puolelta herkullisia muistijälkiä matkaevääksi.

Vaivihkaa bussin takaosasta, katseen äärestä, asteli näkyviin tiiviisti pakattu sähkömies Elvis-asussa. Hullunkurinen hahmo nosti suurieleisesti mikrofonin huulilleen. Tuttu, miellyttäväsointinen kertojan ääni tulvahti keskusradiosta. Voiton pimeään heilahteli mukavia näkymiä hetki sitten päättyneestä Nurmijärven turnauksesta. Valmentaja alkoi kuunnella.

Oletko valmiina...
On mukavaa nähdä sinut näin monilukuisena paikalla. No, se nyt oli vaan semmoista huumoria. Olet mitä tervetullein seuraamaan nopeaa kertausta kisapäivästäsi. Hippokampuksen taustatoimitus kokosi vain sinua varten viisi vaikuttavinta kokemustasi. Ole hyvä, kuuntele, katsele ja nauti...

...Viisi...
Nurmijärvi keräsi yli sataviisikymmentä nuorta riemumieltä kisaamaan keskenään. Tapahtumaa sai seurata hengästyneenä, innostuen uusista tuttavuuksista ja nauttien tutumpien harjoittelun tuloksista. Elämyksien virta oli ylitsevuotavan runsas. Muutama lohi ponnahti kuitenkin hiukan muita korkeammalle. Yksi niistä heilautti takatukkaansa laajakaarisesti ilmassa, hymyillen samalla ilkikurisesti.

Ensimmäisen säväys oli lahjakkuuden ja taituruuden ylistys. Porin piiskaniekka luuti kepeällä jalalla pisteet plakkariinsa, taisi viedä samalla tuhkatkin pesästä. Otteissa oli reipasta tekemisen makua. Etäisyyden arviointi ottelunkipakassa oli aluksi hieman ujonvajaata, mutta lopulta alkoi määrämittaisetkin osua kohdilleen. Nokkela peliäly ja itseluottamus kun sattuvat juttelemaan mukavia keskenään, on lopputulos huikeaa seurattavaa. Oskar on ehdottomasti yksi suomalaisista tulevaisuuden menestyjistä.

...Neljä...
Seuraava sisimmän värähdys syntyi eräänlaisesta klassikkokohtaamisesta ja sen tapahtumista. Kaikki pelejä tai kamppailuita seuraavat tuntevat tyylilajin. Kyseessä on se ottelupari, jota odotetaan ja jonka ääreen keskitytään koko hallin toimesta. Taistelu, joka ollaan käyty mahdollisesti jo monta kertaa, mutta silti se tarjoaa aina uuden ja innostavan kokemuksen. Jotain sellaista, minkä mukana mieli valuu makeaan transsiin kymmeneksi minuutiksi.

Kahden lahjakkaan nuoren, Emman ja Eevin, ottelu tarjosi alusta loppuun draamaa ja käänteitä. Kumpikin jalastaja väläytti itsestään uusia kykyjä, mahdollisuuksien avaruuksia. Parasta näistä olivat Espoon virvelin rennon räjähtävät ykköslähdöt kolmannessa erässä. Kun päälle voidellaan jossain vaiheessa vielä tilannepurskeiden ja jatkotilanneoivalluksien marmeladi, kasvaa Huuskosesta hankala vastus kenelle tahansa. Loviisan tarmonpesän ottelufiilis, ja siihen kuuluvat tuuletukset ja tunneryöpyt olivat myös tuoretta mannaa. Tunne voimavarana vaatii seurakseen tasapainon keskittyneen ottelemisen kanssa. Yhteispelin löytyessä nousee Reiman taas uudelle tasolle. Tyttöjen seuraava kohtaaminen on entistä kiinnostavampi.

...Kolme...
Uuden, innostavan lahjakkuuden kohtaaminen on joka kerta sietämättömän antoisaa. Tällä kertaa vaikutuksen takaraivoon kumautti kaksi nuorta jalan soturia Salosta. Poikien oppikirjamaisen ryhdikäs ja täsmällinen otteluasento yhdistettynä liikkeen matalapoljentoiseen herkkyyteen käänsi ihailevia katseita. Avauksien terävyys ja tekniikan tehokkuus saivat jopa palamaton tuleen. Juuri kun kuvitteli tämän yksipuolisen kiertopotkutyylin nähneensä, astui toinen veijareista tiukassa paikassa vankasti epämukavuusalueelle. Tukijalan takakiertohyökkäykset eivät tällä kertaa kuitenkaan pyörähtäneet pisteiksi. Uskallus oli toisaalta täsmälleen sitä, mistä suuret menestykset on rakennettu. Valmennusrengas varmasti yhdistää tämän kyvykkyyden perusottelun rytminvaihtotilanteisin, ja silloin käsissä onkin jo melkoisen mahtava täsmäase. Hyvin rasvattuna sillä pärjää lähes missä karhujahdissa tahansa. Siitä näkisi mielellään vilauksia jo tulevissa turnauksissa.

...Kaksi...
Nahkaa kananvillalle nyppi myös muutamien kisaajien loikanomaiset kehitysaskeleet. Lisämausteeksi tarjoiltiin tällä kertaa luontaista lahjakkuutta. Toisen palkinnon viikonlopun elämysmatkalla sai Euran palmikkopoppoon potkupirskeet, ja erityisesti kaksi vauhdikasta lettipäätä, Peppi ja Noora. He ovat oivaltaneet ottelun peruskiven, pelin, muodon. Sen vuoksi luonnollisuus huokuu nuorten olemuksesta, aina otteluasennosta nopeiden tilanteiden pieniin nyansseihin. Liikeherkkyys ja tehokkaat rytminmuutokset, samoin kuin etäisyyden ja ajoituksen osaava vaihtelu, toimivat siveltiminä. Teknistaktinen viimeistely ja fyysinen monipuolisuus tuo vielä luonnollisesti harjoitteluvuosien kautta palettiin lisää värejä. Kummallakin on ymmärrettävästi reilusti maalattavaa ennen taulun valmistumista. Kehityksen suunta on tällä hetkellä erinomainen, ja tulevia palmikoiden ponnahduksia seurataan tarkkaan.

...Yksi...
Maaniitun räväkimmän sähköiskun rankaan täräytti tasamaan tornado nimeltään Veeti. Sukkelanvikkelä ottelijanalku on saanut ison annoksen lajilahjakkuutta uransa aamupuurossa. Ottelun perustekniikan ja fysiikan välinen leikittely oli helppoa. Pelisilmän toimia hallitsi älynkuri, ketterännopeilla oivalluksilla sävytettynä. Veetin tilannerohkeus ja tekninen kontrolli oli huikea. Vaikka vastustajakin oli erinomainen, ja ansaitsisi oman lukunsa, vei nuori Sisu Gymin edustaja ottelun selkeästi nimiinsä. Kun tämä hyrränpyörä saa vielä ottelutilannepurskeisiin leveyttä ja hallintalaitteita hienovaraisempien ratkaisujen tueksi, alkaa lopputulos olla vastaanpanematon. Otteluparissakin on klassikon aineksia.

...Herätys
Kertojan ääni suli hiljalleen liikkuvan auton hurinaan. Sähkömiehenoloinen hahmo liukui avautuvan katseen reunamille. Voitto nautti vielä hetken karkailevista näkymistä. Hän päätti samalla lähteä seuraamaan nuorten kisoja tulevaisuudessakin. Linja-auto kaarsi akseli rutisten Tampereen asemalle. Aslakin partaharva hymynpyörä ja Huulion kansainvälinen kädenheilutus tervehtivät lipan alta. Suomalainen nyökkäsi puolisilmällä vastaan, ajatuksen harhaillessa jo lauteiden narinaan ja Trelleborgin turinaan.

tiistai 29. tammikuuta 2013

Esipuhetta


Älypuhelin hehkui hölmönkatsettaan hämärään kabinettiin. Luurin kuollut paino kämmenellä väräytti inhonkimaran Voitto Suomalaisen ruotoon. Lopulta pakkomielle selätti hienkarpaloiman ahdistuksen. Oli aika naputtaa paikalle ainakin Aslak Mäystin ja kitapurjehtija Huulio Virén. Tanssi alkakoon tänään, kurahti Voiton mielessä, sormien hapuillessa jo numeroidulla parketilla.

- Eka Pitkä!
- Jaa... Tuota... Onko se Aslak Mäystin? Suomalaisen Voitto tässä olisi häntä vajaa.
- Ei ole. Kalkathimesa on Eka, malthas, mulkhasen tokasta.
- Eh... kiitos?

Suomalainen odotti Peräpohjolan tervaskainaloa piirun hämmentyneenä. Mäystin oli todellinen ketunvänkärä, ahdettuna kairan ajatuksen malliin ja melkoisen persjalkaiseen ruhoon. Miehen suu ja kädet kävivät usein vilkkaasti, mutta päätä ei niin vaan käännetty. Lapin Kansan sivutoimisena urheilutoimittajanakin sauvonut hiihtoniilo oli silti erinomainen vastakappale asiakeskustelussa, tarkkanäköinen ja piinallisen oivaltava. Uusia ajatuksia ei Aslakilta juuri herunut, mutta omiaan hänelle joutui aina perustelemaan viimeiseen tinkaan. Nyt oli Suomalaisen Voitolla sellaisen kannon mentävä kaski.

- Mäystin. Mitähasjaa?
- Terve poroukko, Voitto täällä! Saiskos tovin tuumaan?
- Kah Voitto, mikä mahtaa olla etelän klähmyllä vinksalhan kon pithää Pohjanperään soithella.
- Tuore vuosi herätti vanhan karhun hunajan tuoksuun. Olympiaprojektit etenevät, valmennuksen solmukohdissa hikoillaan ja kevät tulvii tapahtumia. Arvioita ja pohdintaa pitäisi silti tehdä neljän tuulen mitalta. Lähtiskö lapinvänkä taas vihtomaan asiat selväksi?
- Johan, ainhan sitä pankhonpääle. Louskennat siinä voip sithen toimithaa yhin höyryin. Laitethan pilkhet poikheen ja asjat oikhiaks. Eka tuloo rekheen völhjyyn, mie nostan roipheet matkhaan. Misäs met tavathan?
- Hohoo, huikea juttu, kiitos Aslak! Nähdään Hämeessä, lapan matkalta vähän evästä ja pari suunpieksämääkin. 
- Hepskukkuu.

Punaluurista ei ehtinyt juuri kulua, kun kokenut valmentaja jo viritti seuraavaa porkkanaa. Analyysin vakauttamiseksi oli saatava myös toisenlainen näkökulma. Siinä virassa Suomalainen toivoi näkevänsä Huulio Virénin, maailmankansalaisen ja ideoiden rasvakeittimen. Virénin propellihatusta oli kotoisin useita nykyvalmennuksen käytössä olevia ideantaaperoita ja ajatusmalleja. Suurimman osan ajastaan Huulio tosin poukkoili kyhäelmästä toiseen, jättäen jälkeensä lähinnä ontuvia torsoja. Niistä jotkut harvakseltaan sitten rakentelivat lähes toimivia malleja itselleen. Huulio ui kansainvälisissä ympyröissä kuin naapurissa, ja miehen viikset olivat syvällä kotimaisessakin lajikermassa. Näiden kahden ääripään kohtaamisesta arveli Voitto löytävänsä ratkaisut haasteisiin. 

- Virén.
- Onko se kitapurjehtija itse? Suomalaisen Voitto täällä terve!
- Mortse! Mitäpä Vinski Vinnare surraa, odotas, päivitän twitterin...
- Sydäntalven meditoinnin jälkeen on ajatuksia ja sananpätkiä taltiossa. Pitäisi availla ja maiskuttaa niitä sopivassa seurassa.
- Katos, katos, sehän kuulostaa fantsulta, odotas, päätän just tsättikeskustelun yhden latinovalkun kanssa...
- Pääsisitkös sinä tulemaan Hämeeseen päin aivomyrskyämään. Arvostaisin.
- Totta kai, hetikö, vai milloin... ja mitäs päällimmäisenä? Hei, venaas hetki, laitan toisen puhelun kiinni...
- Omassa atraimessa olisi ainakin valmennuskeskustoimintaa, Nurmijärven kisat, Trelleborgin Avoimet, maajoukkuetoimintaa, valintakriteereitä ja Vuoden Urheilija -valintaa. Näin alkupaloiksi. Voidaan ottaa vielä toisetkin löylyt ettei kerralla leuka venähdä.
- Se on juuri näin, oot niin oikeessa. Mulla on kuule kumijalka tässä jo ihan käsivarren päässä. Pian nähdään, pari idistä on jo puolivalmisteena. Lämmitän niitä matkalla lisää, otan vähän yhteyksiä ja eemelöin sulle tyytin sitten paikan päällä. Jes, moi! Taksiii....
- Morjens. Huh.

Suomalainen laittoi valot päälle huokaisten, lumipallo oli nyt pukattu mäkeen. Joukon kohtaamiset ja keskustelut johtivat usein ennalta arvaamattomaan, niinpä Voitto keräsi tarpeellista mukaansa. Analyysitarvikereppu, varavaatteet, passi, eri valuuttoja ja melkoisen kassillisen muutakin olennaista. Valmentaja oli valmiina matkaan.

lauantai 12. tammikuuta 2013

Keksitään pyörähdys uudelleen

Valmentaja ja Urheilija astelivat harjoitussalille alkusyksyn tuumilla. Juuri päättynyt olympiaturnaus porisutti kummankin ajatuksia. Nuoremman kattilasta kiehahti sananhöyry ilmaan ensin.

Urheilija:
Niissä jalan vatkauksissa ja tökkäyksissä on jujua, mutta kyllä pyörähdyspotkut saa kunnolla nousemaan päkiöille. Ne viihdyttää ja innostaa kokeilemaan itsekin!
Valmentaja:
Kyllä kyllä, Turkin Tivolimaisteri ja Pampan Pamauttaja tekivät syvät jäljet hankeen. Muitakin oli jonoksi saakka.
Urheilija:
Sopiiko muuten, jos jumpattaisiin tänään salilla vähän hyrriä?
Valmentaja:
Maltilla potkukkaani, maltilla. Muistatko vielä mitä säännöissä sanottiin pisteosumista?
Urheilija:
Totta kai, nehän kuuluu jokaisen ottelijan perussivistykseen ja taktiseen mallinnukseen, ottelusäännöt ja niitä täydentävät määräykset. Eihän kukaan hyppää mäkeäkään silmät kiinni. Pätevästä osumasta panssariin saa yhden, ja pääkontaktista kolme pistettä. Pyörähtämällä ennen osumaa, puolikkaankin kierroksen, saa yhden lisäpisteen. Riittävän tuhdista lyönnistä vartalosuojukseen saa myös yhden pointsin.
Valmentaja:
Heh, erinomaista. Kyllä me tänään taidetaan vähän pyörähdelläkin.

Asianmukaisiin asusteisiin vaihdettuaan kaksikko lämmitteli ohjesäännön verran. Valmentaja päätti siirtyä mielenmukaiseen ja ennalta sovittuun harjoitussisältöön pikaisesti.

Valmentaja:
Tsariot kjonnee, aletaas rallattaa. Otsalla helmeilee ja koipiratasto on rasvattu, joten laitapas malliksi muutama pyörähdyskiertopotku. Katsotaan miltä se oikein näyttää. Tähtää vaikka kumiukkoon, sillä on rintapanssari päällä jo valmiiksi.
Urheilija:
Hohoo, tästä lähtee valkulle hieman ympyräliikeherkkua!

Parinkymmenen rykäyksen jälkeen Valmentaja nosti kätensä, pysäytti harjoitteen ja katsoi oppilastaan pohdiskellen.

Valmentaja:
Meillä on paljon tehtävää. Tekniikkasi on näennäisen toimiva, se pyörähtää vikkelästi ja osuu kohtalaisen voimakkaasti lähelle haluttua osumakohtaa. Pystyt silti paljon parempaan.
Urheilija:
Mitämitämitä! Kuinka niin, näin se on aina osunut treeneissäkin lätkään että läpsähtää. Potku menee ihan samalla lailla kuin se eräs mestari näytti silloin leirillä.
Valmentaja:
Hmh. Sitä on niin monenlaista mestaria, kuin on leiriohjausmotiiviakin. Ota nyt kuitenkin vielä otteluasento ja tee yksi pyörähdyskiertopotku.
Urheilija:
Hmph.

Notkeajalkainen nuorukainen asetteli raajansa tasaan ja repäisi itsensä liikkeeseen.

Valmentaja:
Seis!

Tekniikan liikerata ei ehtinyt kunnolla edes alkaa, kun Valmentaja pysäytti toiminnan. Hänen katseensa kulki pohdiskelevaa reittiä pitkin Urheilijan olemusta.

Urheilija:
No mitä nyt!
Valmentaja:
Katsos, otit äsken mainion otteluasennon. Juuri ennen tekniikan alkua kuitenkin käänsit etummaisen jalan varpaita sisäänpäin ja koukistit hieman takimmaisen jalan polvea. Potkun liikeketjun seuraavassa vaiheessa etummainen jalkasi otti vielä pienen askeleen sisäänpäin. Tuon tekniikan lukee ennalta heikkonäköisempikin vastustaja. Ottelussa juokset kerta kerran jälkeen vatsa edellä takapotkuun.
Urheilija:
Hoh! Kuinka en ole tuollaista itse huomannut. Huomioissasi on kyllä järjen käry, koitan uudestaan.

Oppilas otti uudelleen otteluasennon. Hän pohti hetken ja puhalsi sitten keuhkonsa tyhjiksi. Tekniikan liikerata eteni lähes puoleen väliin, kunnes Valmentaja pysäytti toiminnan.

Urheilija:
Mitä nyt taas! Alku meni ihan nappiin!
Valmentaja:
Siinä oli nyt sopiva määrä huomaamattomuutta ja ponnistusvaiheessa oiva aavistus aavemaisuutta. Varsinainen pyörähdysliike sen sijaan lähti välittömästi kuuta kiertävälle radalle. Kokonaissuorituksen hallinta vaikeutuu liian laajan ympyräliikkeen vuoksi. Siinä äijä lähtee hyvin nopeasti hallitsemattomasti tangentin suuntaan. Siinä onkin seuraava kriittinen kohta. Sinun tulee muistaa että et ole oikeasti pyörimässä. Tavoittelet sen sijaan mahdollisimman pienikaarista, jopa suoraviivaista liikettä. Silloin säilytät suurimman mahdollisen kontrollin. Punttien pitää sipaista toisiaan kaksi kertaa, alkupyörähdyksen ja loppuvaiheen potkun aikana. Kyse on muutenkin kahden lähes samankaltaisen käännöksen yhdistelmästä. Nopeasti suoritettuna kokonaisuus ainoastaan näyttää pyörivältä.
Urheilija:
Huh, täh!?
Valmentaja:
Juuri niin, teet kaksi aktiivista, lyhyttä lantion kääntöä yhdistettynä tukijalan liikettä suuntaavaan heilautukseen. Puolivälissä tulee tukijalalle kontrollipiste. Loppuvaihe on sitten tukijalan kiertopotku sopivalle etäisyydelle. Tekniikasta tulee nopeampi ja seuraava suorituskin lähtee hallitusti, kun jalat napsahtaa lopuksi oikeaan asentoon.
Urheilija:
Hmph. Noh, kokeillaan.

Urheilija kaivautui taas lähtökuoppiin. Hän kiskaisi tekniikan aavemaisesti, aktiivisella kaksisuuntaisella lantioliikkeellä ja lahkeet toisiaan koskettaen. Kontrolloidun terävästä pyörähdyspotkusta tyytyväisenä valmennettava katsoi opettajaansa.

Valmentaja:
Noniin, sehän alkaa taittua jo sinne päin. Tästä voimme alkaa kehittelemään tekniikkaa eri etäisyyksille. Aluksi perusmitalle ja sitten lähiottelua varten. Seuraavaksi laitetaan käsien ja pään liike tukemaan pyörähdystekniikkaa ja pisteen suojaamista. Suorituksen vakiointi tulee samalla mukaan. Puolikkaat käännösliikkeet mahdollistavat monipuolisen etäisyysvarioinnin ja yhdistelmätekniikoiden purskeenaikaiset muuntelut.
Urheilija:
Kuulostaa ihan huipulta, lisää tätä! Vaikka en ihan kaikkea tajunnutkaan.
Valmentaja:
Osumatarkkuutta pitää myös hioa korkeussuunnassa, koska vastustajien suojaukset ja tilanteet yleisemminkin ovat vaihtelevia.
Urheilija:
Kuulostaa kovin hankalalta ja työläältä.
Valmentaja:
Se on juuri sitä. Hiki valaa vahvan kivijalan. Hyvien harjoitteiden ja riittävän toistomäärän avulla teemme sinusta itsellään jaollisten pistesuoritusten spesialistin. Saman mekaniikan voimme toistaa myös takapotkuun ja takakiertoonkin. Sukulaistekniikoitahan ne ovat muutenkin. Lopulta yhdistämme suorituksen otteluliikkeeseen ja liikkuvaan kohteen kanssa toimimiseen.
Urheilija:
Jesjes!
Valmentaja:
Harjoitellaan osasuoritusta, kokonaissuoritusta ja kuorrutetaan kakku ottelusimulaatioilla. Vuoden kuluttua olet osaava pyörähdysteknikko. Miltä kuulostaa?
Urheilija:
Jesjesjes!!!

Valmentaja ja Urheilija jäivät pohdiskelemaan pyörähtämisen ja otteluvuon vuoropuhelun luonnetta. Naurua, oivallusta ja hikeä vuodatettiin harjoituksen aikana runsaasti. Onnistuminen oli älykkään läpileikkauksen ja toiminnallisen yhteistyön summa. Huomaamatta kaksikolle kehittyi tekniikasta yhteinen päänsisäinen biomekaaninen malli. Se ei ole ihan vähän se.

[julkaistu myös Taekwondo-lehdessä 4/2012]

perjantai 28. joulukuuta 2012

Hogumiehen taekwondokurssi, osa 1

Huoleton hattutemppu aloittelijalle
Hollitupa tarjoaa jatkossa halukkaille koulutusta verkossa. Hogumiehen taekwondokurssi on ainutlaatuisen huikea kattaus vinkkejä lajitekniikoista, joista ei saleilla tai valmennuskeskuksissa juuri puhuta. Kurssi starttaa yksinkertaisista perusasioista, ja siirtyy sitten huomaamatta kohti hienoviritteisiä, moniulotteisia ja mystisen hullunkurisia kokonaisuuksia.

Ensimmäisen osan aiheena on "Huoleton hattutemppu". Se soveltuu erityisen hyvin aloittelijatason harrastajalle. Tempusta on tulossa jatkossa myös edistyneemmille suunnattu versio. Tätä temppua voit kokeilla vaikka seuraavissa kisoissa alkukumarruksen yhteydessä, kotisalin sparreissa tai vaikkapa ylioppilasjuhlissa! Menestyksesi on taattu.

Olkaa hyvä!

torstai 27. joulukuuta 2012

Ajatusten perusvako

Kuokan kärkeen sattui mukula,
vanhaa satoa, runsasituinen.
Menköön, maineenviejä, hallan nuoltavaksi.
Astalo käy taas ahnaasti läpi harmaan mullan,
koluaa kolutun, luo itsestään merkityksen.