Kun lähdimme itään, nollakoon jalkarätit haittasivat näkyvyyttä. Muistaakseni meitä oli jokunen, daneja ja mitalisteja kaikki. Keitaan kamelin keinuva askellus kuljetti ruhojamme kevyesti, vaikka mikään varsa kulkupeli ei enää ollutkaan. En tiedä mitä ajattelin, kun huusin auringonnousulle: "Täältä tullaan!"
Muistikirjamerkintöjä kisapaikalta
Kisatunnelma on verevä ja innostunut. Tämä ympäristö saa joka kerta aistit herkistymään, seuraamaan tapahtumia osana yhteisöä. Tuttuja ja tuntemattomia virtaa ympärilläni viehättävästi tanssivana nauhana. Jokaisen kanssa vaihdetaan kuulumisia, tai ainakin kevyt nyökkäys.
Ottelualueita on neljä, joista pari muistuttaa pikkukylän luistinrataa. Osa matonpaloista on uusia ja liukkaita, osa taas hiekkaisen pitäviä. Onneksi kukaan ei loukkaantunut niiden vuoksi. Suorituksiin alusta vaikuttaa selvästi. Lähdöt jäävät varovaisiksi ja otteluasennot kaventuvat. Toivon että tähän valtakunnan rajat ylittävään ikuisuusongelmaan saadaan vielä joskus urheilijalähtöinen ratkaisu.
Aamupäivän kähinät herättävät toivoa. Nuoria ja lahjakkaita yksilöitä vilisee silmissä. Muistikirjaan tallentuu useita nimiä, Leskinen, Boughrara, Nordenswan, Fredriksson ja monta muuta. Toivottavasti näen heitä vielä usein kisoissa.
Harrastajasarjoissa Herttoniemen ysärirunttaajat laittavat sähkölaitteet soimaan. Seuraavissa turnauksissa heidät nähdään varmasti jo rankingsarjoissa. Taso on riittävä, ja edistyneempien tohinat kaipaavat kunnon rytinää. Kun Naeemi, Tran, Kuznetsov, Lipatov, ja ketä niitä nyt oli, jumppaavat vielä pienen päivityspaketin tyyliinsä, on menestys taattu.
Iltapäivän erikoisuus on multimitalistit. Viidelletoista kisaajaalle pujotetaan useampi kaulakoriste. Se kertoo tason kapeudesta. Päivän ja itse asiassa kaikkien aikojen kovimman liigasuorituksen puristi Loviisan liimakinttu, Toni Lahtinen. Kolme miesten rankingpainoluokan kultamitalia on huikea temppu. Otteluitakin tuli arvokisallinen.
Korvamerkkaan vielä muutamia tapahtumia, Fredrikssonin voitto Linnasta, Väänäsen räpsäkkä alku Mäkistä vastaan, Pirveisin sielukas lahjakkuus, Härkösen kylmäpäinen rauhallisuus, Rannikon käsittämättömän briljantti otteluoivallus, Lahden pirteät esitykset, Tammilan rutiinivoitot ja Aleksi Väyrysen rytminvaihtokyky. Huh, nuorissa on todellakin voimaa.
Nykyottelua tulkitaan havaintojeni mukaan turhan kapeasti. Potkaisevan jalan tekniikka toimii useammalla, mutta liikkeen, rytminvaihdon ja oivalluksen osa-alueilla on vielä paljon työtä. Nämä tekijät pitää olla kunnossa jos on halua siirtyä kansallisesta menestyjästä kansainväliseksi arvokisamitalistiksi. Kyvyistä se ei jää kiinni.
Paluu oli helppo. Tutut hahmot, saunavuoro, jouhevana juokseva tarina. Purukumiturnauksen pitkän tuplamarssin tuoma raukeus. Matkalla joku kertoi lännessä majailevasta sateentekijästä. Meillä on hyvä näin, matkalla pilvettömästä pimeään.
