sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Muutama tunti turnauksesta

Puolikkaanakin Loviisan kisa jäi mieleen monin tavoin. Joku sai hiljalleen ontuvan muistijäljen, toinen satunnaisen peukkuparven illan tilavirrasta. Jossain aseteltiin hehkuvin kasvoin mitalia hyllynpöllyyn, toisaalla taas ihailtiin innosta hyppivää videotallennetta. Olihan siellä muutakin. Näihin ajatuksiin hukkui muutama rivi.

Otteluista
Väänänen-Mäkinen. Porin kerubin etujalka nokki loputtoman tarmokkaasti. Kuin parvi naakkoja, jotka eivät jätä uhriaan rauhaan ennen kuin ovat saaneet haluamansa. Väänänenkin väläytti pari kertaa tyylikkäästi etujalalla ja takakierrolla. Odotan mielenkiinnolla mitä tästä otteluparista vielä kehittyy. Mahdollisesti klassikko.

Salo ja Paimio. Nämä seurat löivät pöytään kovimmat kehityskaaret suhteessa kevään suorituksiin. Nyppysestä Maanpäähän ja siltä väliltä ponnistettiin komeasti uusille tasoille. Valmentautumisessa on oivallettu kehityksen kannalta merkitseviä asioita etenkin liikkeen, teknisten ratkaisujen ja luontevan itsevarmuuden osalta.

Liike. Levein osa kisaajista löi lievästi tai reilusti karheikkoon tässä kohtaa. Tämä näkyi erityisesti tila- ja etäisyyskontrollin ongelmina. Liikkeen pitäisi olla syvällä jokaisen valmentajan harjoituksellisen kehikon perusteissa. Ja sitä kautta myös ottelijan verenkierrossa. Nih.

Wargelin-Koskinen. Ilmava taistelu, jossa jäykistely ei pilannut lajiviihdekokemusta. Tämä asenne poikii hyviä juttuja jatkossa.

Syrjänen. Porin kadetti kiihtyi alkukierroksilla mainiosti. Isoissa väännöissä pitää vielä varoa ettei kytkin luista. Suuntimat on kohdillaan.

Nurinsalot. Saiskohan ne vielä joskus pokattua kansainvälisiin arvokisatansseihin? Syytä olisi.

Katsomosta
Moikkailuja.
Hyviä keskustelunriepaleita. Ammattitoimijoiden mahdollisuuksista pääkaupunkiseudulla. Vauvataekwondosta ja seurasiteistä. Otteluvalmentamisen käytännön kysymyksistä. Omasta harjoittelusta. Tulevista leiriohjauksista. Urheilijoista. Hullutteluista. Noin niinkuin aluksi.
Lisää moikkailuja.

Loviisasta
Väärä ramppi ja parkkipaikkabingo. Kummastakin lopulta voitto.
Lounas Pirjon grilliltä vai Shellin delistä? Ei, vaan K-Kaupan väki kukkui parhaat tarjoukset.
Paluumatkalla autossa ei ollut fanaattisia lätkäfaneja, silti turvakaukalosta motkotettiin ainakin vartti.
Pohdintaa kisoista.

Näitä mutustellaan muutama viikko. Sitten on vuorossa Porvoo.