torstai 7. maaliskuuta 2019

Kaikkein kovin

Korttipöydän valokeilassa kääntyili otsanmutruja ja kohotettuja nenäntylppiä. Lätkintää säesti sankkasanainen keskustelu. Vuoroin piestiin aitaa ja sen kannatinseipäitä. Pakkaa sekoiteltiin. Kautta aikain kovimmasta ottelutaekwondon suomalaissuorituksesta riitti mielipiteitä.

https://www.suomentaekwondoliitto.fi/harrastajille/ottelu/tulokset/mitalistit/

Voitto Suomalainen teki jaot
Se on kuulkaas niin, että kirnuaminen historian parhaasta suomalaisesta taekwondo-ottelijasta on aivan turhaa. Ensinnäkin laji on käynyt läpi melkoisen evoluution, aina säännöistä ammattimaistumiseen. Toiseksi arvokisamitalit aiheuttavat tosiasialliseen arviointiin sellaisen arvovääristymän, että siinä alkaa suksi lipsumaan kokeneemmaltakin karpaasilta. Kolmantena on vielä vastusanalyysin alkeellisuus ja satunnaisen mutustelun subjektiivisuusharha. Näiden seikkojen vuoksi pyöritelläänkin kielenjakkaralla seuraavanlaista lypsylehmää. "Kautta aikain kovin suomalaissuoritus ottelutaekwondossa" on aiheena perusteellisempi, sitä voi arvioida objektiivisemmin ja se tuskin aiheuttaa samanlaista sokeaa närää eri aikakausien aktiivien keskuudessa. Kukas alkaa?

Mutina ja vieripenkin kyräily alkoi välittömästi. Kailaa, Liukkosta, Tirkkosta, Koskista, Heinoa ja liuta EM-mitaleita nousi supinasta toistamiseen esille. Kukaan ei kuitenkaan arvannut nostaa kissaa pöydälle, saati perustella mielipidettään.

Kokenut koutsi löi lopulta hertta-akan pöytään
Tässä ei ole kuulkaas kollegat kuin yksi vaihtoehto. Muistatteko vielä vuoden 2000 Sydneyn olympiajenkkaa. Siellä Kirsimarja Kuutschinille lätkäistiin melkoisen ankea kaavio käteen. Ensimmäisessä ottelussa vastapuolella virnuilisi Espanjan Elena Benitez. Nainen oli tuolloin hallitseva alle kuusseiskojen Euroopan ja maailmanmestari. Suomalainen oli pari kertaa aiemmin hävinnyt espanjattarelle isoin pistein. Benitez oli kuitenkin opiskeltu rinkulatarpeisiin läpikotaisin ja uran tärkeimmässä paikassa kisavirekin asemoitui kohdilleen. Ilmiömäinen 7-0 voitto olympiaturnauksessa maailman kiistattomasta ykkösnaisesta on ehdottomasti kovin suomalainen ottelutaekwondosuoritus ikinä. Ylen selostajakin meni Kikka-showsta sen verran puihin, että tituleerasi suomalaista "pitkän linjan judokaksi". Tämä taitaa olla saman tien taputeltu, vai mitä? 

Maajoukkueluotsi veti hihastaan patajätkän
Aplodit sikseen ja kädet taskuun, sillä peli on vielä kesken. Nostaisin esiin parimetrisen multimitalistin, Kauvatsan Kukkujalan, Teemu Heinon. Mies on esittänyt komeita jalka-aarioita kaikilla kansainvälisillä areenoilla. Huikeimpana yksittäisenä suorituksena voidaan pitää vuoden 2005 EM-kisojen toista kierrosta. Silloin vastakulmasta kyräili hispaanihärkä Ruben Montesinos. Espanjalainen oli voittanut aiemmin samana vuonna raskaan sarjan maailmanmestaruuden. Montesinos oli myös painoluokan edellinen Euroopan mestari. Tittelit, tuimistelu ja aiemmat sankariteot eivät kuitenkaan Heinon vankkoja reisiä vapisuttaneet. Matsi päättyi eeppisen taistelun jälkeen suomalaisen 4-2 voittoon. "Temen" kaaviokiipeily jatkui aina loppuotteluun saakka. Yhtä pitkälle ei kukaan muu suomalainen aikamiesottelija ole koskaan edennyt, ei sitä ennen, eikä sen jälkeen.

Vanha valkku otti kuluneen tuntojokerin povestaan
Takarivistä puhistiin. Hieman kaljuuntunut mieshenkilö narisi paremmintietäjän pitkäveteisellä äänellä. Kaikkea sitä kuuloluille lirutetaankin. Ennen oli hyvemmin. Oli mitaleitakin.

Kailakin itketti useampaakin maailmanhuippua murskaavalla luisuudellaan. Vaikka joku Turkin Sahiini ja satunnainen koreankekkula saikin hänestä aina tuurivoiton, niin kyllä siinä on selvästi yksi kaikkien aikojen lahjakkaimmista ottelijoistamme. Itsekin sparrasin kerran kisiksellä kaverin kanssa. Panssariosuman kipu alkoi jo puolen metrin etäisyydellä Jallen jalasta ja tärinä jatkui koko vartalossa noin kaksi tuntia kohtaamisen jälkeen. Se oli elämys, josta joku voisi nykyään jopa maksaa. Kailan kovin yksittäinen voitto tuli 1991 MM-kisoissa Ranskan Mikael Meloulista. Trikolorin taistelija voitti näet tulevina vuosina sekä EM- että MM-kisat.

Ässähait ja satunnaiset valtit lentelivät pöytään sieltä täältä
Mikkosen olympiakisa oli kovin juttu. Vaikka Suvi ei maailmanmestareita pessytkään, oli rummutus kovinta koskaan. Tietoisuus lajista, median kiinnostus ja yhteisöllinen liima saavuttivat ihan uuden tason. Lopezinluikurin päihittäminen keräilykierroksilla nostaa vieläkin karvat pystyyn. Se oli sentään amerikkalainen ja Pekingin olympiapronssimitalisti.

Kyllä MM-mitali on aina MM-mitali. Liukkosen Veera on sellaisen saalistanut täysi-ikäisistä härmänhuiskijoista viimeisimpänä. Muutenkin Iso Vaalee on kerännyt kannuksia arvokisoissa. MM-93 pronssi oli ärjy veto, mutta vielä hurjempana pidän Ateenan kisojen niukkaa pistetappiota naisten raskaan pronssikanukille. Sitä paitsi Mikkelin takamaiden mottitalkoissa rakentunut riuska kunto ja sinnikäs sielu antavat jo itsessään täyden oikeutuksen kaikkein kovimmasta suorituksesta.

Aina noista marginaalisarjojen tuloksista kohistaan. Keskimmäisten painoluokkien juhdat unohdetaan täysin. Kostiaisen Juhokin on kampittanut urallaan arvokisamitalistin poikineen. Hivelevin taisto on epäilemättä 9-11 tappio Hollannin avointen finaalissa Turkin Servet Tazegulille, tulevalle moninkertaiselle maailmanmestarille ja olympiavoittajalle.

Entäs Tirkkonen. Voitti sen ja tämän, nappasi killuttimen jos toisenkin. Tyrmäsi kuulemma takakiertokyynärpäälläkin jonkun melkein mestarin. Yksi lahjakkaimpia kautta aikojen. Ja Hakke. Ja Aki. Jani. Jenna...

Voitto Suomalainen laski kädet yhteen
Selkeää voittajaa ei taidettu sittenkään löytää, vaikka Heinon ja Kuutschinin voitot hallitsevista mestareista arvokisoissa ovatkin yksittäisinä tapauksina ylivertaisia. Vilkkusilmäiset provomiehet ja mutuaan mälväävät mudomuijat sekoittivat taas pelin. Niin aina. Mutta yhtä kaikki, kovia on ollut monena aikakautena. Kovempia odotellaan. Suomen ensimmäinen EM-, MM- tai olympiakultamitali on varmasti jo sellainen suoritus, joka yhdistää mielipiteet. Tai sitten ei.

Valokeila heilahti kevyesti korttisakin noustessa pöydässä. Turina tallusteli illan hämärään.