lauantai 5. toukokuuta 2012
Voiton kirje
Mitenkähän tämän nyt aloittaisi, aina sama vänkälöinti. Pitäisi koittaa useammin laittaa sanoja peräkanaa luettavaksi. Miten saakin niin selkeä ajatus aina matkallaan jonkun lestimiehen pivoherkkua. Sormenpäissään sen sammalluksen jo tuntee. Paperille levähtääkin sitten eilinen, surullinen kalakeitto.
Asiaahan tässä piti toimittaa, eikä omiaan kirjoitella. Helposti sitä vaan tulee vähän sakkaa mukaan, kun sisältään ammentaa. Yhtä kaikki.
Euroopan mestaruuksista oteltiin eilen kuin toista päivää. Suomen lippua liehautti komeassa kaaressa poika Pernajasta, Toni Lahtinen. Nyt jalka vaihtui jarrulta kaasulle oikeassa paikassa. Pojasta kasvoi mies arvokisassa. Kuinka innostavaa voikaan olla katsoa nuorukaisen ryhdin tarmokkuutta ja otteluhallinnan muodonmuutosta kansainvälisiin mittoihin.
Yhden nykytyylilajin mukainen vastustajan rytmin rikkominen tulee Loviisan kasvatilta kovin luonnollisesti. Perusnopea, älykkään puoliluova nuori urho kaipaa vielä arvokisamenestymiseen pientä lisäpontta. Kun kokemus marinoi itseluottamusta aavistuksen lisää ja hyppysellinen unihiekkaa saadaan pois silmistä, niin paketti on valmis. Upea debyytti Tonilta.
Eilinen piirsi selkeän kuvan tämän päivän taekwondon tyylilajeista. Mestareista Gonzalez ja Zaninovic edustavat honkkeleita, joilla on vahva suojaus ja rikkova rytmi. Heillä on mainio ajoitus ja reviiriymmärrys. Muitakin tyylilajien arkkimuotoja nähtiin. Viihdyttävimmästä päästä Saksan Tuncat ja Italian Molfetta. Heillä otteluohjaus, tilanhallinta ja reviirikontrolli on viety tappiin saakka. Näyttävä tekniikkalajitelma yhdistettynä vahvan viriiliin luomisvimmaan on aina katselukokemuksena nautinnollinen. Tuncatin ja Molfetan kaltaiset ottelijat pystyvät monipuolisemmin mukautumaan, joten he ovat myös huomisen ottelijoita.
Jo riittää Euroopan maailmannavoista ja muusta tieteily. Tämän päivän suomalaisistahan tässä piti kirjoittaa. Saina Savage täräyttää oman pelinsä käyntiin. Kiinnostavaa nähdä kuinka tamperelainen saa oikean virityksen päälle. Olympiakarsinnassa se onnistui ja jymy-yllätys oli erittäin lähellä. Nyt tarvitaan samanlaista virettä ja keskittymistä. Nopeus, liike ja peliäly riittävät mitalikierroksille saakka. Suurimmaksi kompastuskiveksi voi silti muodostua, kapinan edetessä, kyky muuntautua ja sopeutua erilaisiin vastustajiin. Kintereissä on mitalin maku, ja odotusarvo korkealla.
Lahtisen perheen Kultanilkka, Sami, näytti saaneen mukavan lohkokaavion. Etukäteen ikävin vastus sattuu toiselle kierrokselle. Brittien Michael Harvey on viime vuoden MM-hopeamitalisti sarjaa kevyemmistä temppujaloista. Jos keskimmäinen Lahtinen saa hengen kulkemaan, ei voitto Harveysta ole mahdoton. Ainoa vaara Samilla on jonkinlainen otteluapatia, siihen ei ole tänään varaa. Terveenä Loviisan miehen suoritukset ovat olleet viime aikoina sen verran timanttisia että veikkaan hänelle mitalikierroksia tänään. Vaimon perintöhopeat on kiinnitetty. Jatkossa speksit näyttää siltä, että Loviisan teekkari on Suomen maajoukkueen ykköspyssy.
Loviisan Tupu, Hupu ja Lupu -ketjun täydentää Jouni. Arvontabarometri näyttää pahaa myrskyä. Nyt vaaditaan notkeita juonia. Tarvitaan myös murenematonta itseluottamusta. Nämä kaksi asiaa ratkaisevat kestääkö vanhin Lahtinen vastaansa tulevat nimet, tekniikat ja taktiikat hän kestää. Ranskalainen on hyvä aloitus, toisella kierroksella vastaan astelee tuplanaputtaja, nuori Skywalker, Aaron Cook. Hänestä selvittyään vastassa ennen mitalikierroksia kulmiensa alta kyräilee todennäköisesti vielä Armenian Yeremyan, Euroopan mestari ja Lontoon veikkonen. Siinä sitä on purtavaa kerrakseen, tuplahampurilainen ranskiksella. Jounille voimia ja ryhtiä, tähän mitaliin en tällä kertaa rahojani laita.
Olihan tuossa tuputusta. Nyt pitäisi sitten keksiä joku nokkela lopetus, ottelutkin alkaa ihan kohta ja pihatalkoot. Sama suo alussa ja lopussa. Älyn tervaneva. Kirjoitan taas kun saan sanat sukkelaksi. Kisoissa ja leireillä tavataan!
Terveisin,
Voitto
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti