Tästä piti ensin tulla pitkä ja kuivakka näkemys ottelutaekwondon pelivalmennuksesta. Luontevampaa on kuitenkin lähestyä aihetta muutamassa erillisessä blogimerkinnässä. Ensimmäinen osa pitää sisällään ainoastaan perusasetelman ja keskeiset käsitteet. Tulevissa teksteissä osa-alueita siivutetaan tarkemmin.
Ottelutaekwondon kilpailusuoritus on luonteeltaan peli, reaktiivinen prosessi. Tämän lähtökohdan oivaltaminen ja ymmärtäminen toimii perustana urheilijan optimaaliselle kehittymiselle ja menestymiselle. Parhaimmillaan pelivalmentaminen muodostaa otteluharjoittelun selkärangan kaikilla tasoilla. Se on tärkeimpiä päivittäisharjoittelun nimittäjiä aina aloittelijasta huippu-urheilijaksi saakka.
Ennen kuin täysipainoinen pelivalmentaminen on mahdollista, pitää valmentajan jäsentää lajisuorituksesta selkeä taktis-teknis-fyysinen rakennemalli, määrittää otteluprosessi yksityiskohtaisesti ja kehittää näiden avulla itselleen luonteva, kokonaisvaltainen ajatusmalli. Käytännön pelivalmentaminen syntyy ainoastaan viitseliäästä ajatustyöstä ja sen pilkuntarkasta toteuttamisesta. Lopputuloksena urheilijalle syntyy menestymiseen tarvittava yksilöllinen ottelullinen identiteetti.
Keskeiset käsitteet
Pelivalmennus koostuu muutamasta perusasiasta. Osa asioista toistuu, reaktiivisesti muuntuen, läpi koko ottelutapahtuman. Tämä toistojatkumo muodostaa otteluprosessin.
Otteluprosessin tärkeimmät käsitteet ovat kehäpuhe, vastusanalyysi ja purskemalli. Ne toimivat tiiviissä keskinäisessä vuoropuhelussa ja ovat hyvin yksilöllisiä. Jokaista osaa pitää harjoitella yhdessä ja erikseen, ja luoda kokonaisuudesta luonnollinen tapa toimia jokaisessa harjoitteessa, harjoituksessa ja ottelutapahtumassa.
Otteluprosessin sulavan toteutumisen kannalta tärkeintä on yhdistää pelivalmennus jokapäiväiseen harjoitukselliseen kehikkoon.
Seuraavassa blogimerkinnässä käsitellään kehäpuhetta, vastusanalyysiä ja purskemallia tarkemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti