Piirustukset
Hollituvan edellisessä taekwondoon liittyvässä blogimerkinnässä käsiteltiin olympiataekwondon suomalaista uudelleensyntymää ja pohdittiin erityisesti lajille luonteenomaisen lahjakkuusarvioinnin rakennetta. Tällä kertaa tartutaan pihdeillä suomalaisen otteluidentiteetin painavan kivijalan, taktiikan, piirustuksiin.
Tässä kirjoituksessa kuvattua ottelun taktista perusmallia tarvitaan sekä kilpaottelun luonteen ymmärtämiseksi, että synnyttämään mahdollisimman luonteva toiminta-alusta yksilön lahjakkuuden muodolle ja sen kehittämiselle.
Olympiataekwondo-ottelu koostuu, taktisteknisestä näkökulmasta, kolmesta ottelualueen sisälle rakentuvasta tilannekehikosta. Näiden kehikoiden kautta syntyy viisi erilaista perusskenaariota (tai ottelutilanneavaruutta) (kuvat 1-3). Tilannekehikoiden ja skenaarioiden hahmottaminen luo pohjan olympiataekwondon peruskivelle, ohjausottelulle.
Kuva 1. Olympiataekwondon taktinen perusmalli
Kuva 2. Olympiataekwondon taktisen perusmallin selitysosa, malli ylhäältä katsottuna
Kuva 3. Olympiataekwondon taktisen perusmallin selitysosa, malli sivulta katsottuna
Ohjausottelu
Nykytaekwondon huippuottelija ei milloinkaan ajelehdi ottelutilanteesta toiseen ilman tarkoitusta tai suunnitelmaa. Jokainen hetki on itselle suotuisan, halutun, skenaarion rakentamista. Tietoisuudessa, harjaantuneisuudessa ja keskittymisen viretasossa pitää tietenkin olla koko ajan myös valmius reagoida ärsykkeisiin tilanteiden rakennusvaiheessa ja välitilanteissa.
Ohjausottelu tarkoittaa juuri tätä tiedostettua (luovalla huippuottelijatyypillä parhaimmillaan myös hienovaraisen tiedostamatonta) ottelutilanteen hallinnan muotoa. Tämä hallinta on elintärkeää kaikelle taktis-teknis-fyysiselle toiminnalle, ja sen kautta luodaan jokaisesta ottelun hetkestä yksilön ominaisuuksiin sopiva. Tätä painavaa peruskiveä voidaan kutsua myös tilannekontrolliotteluksi. Ohjausottelun tulee lähteä yksilön selkärangasta. Sen tuleekin olla luonteva osa päivittäisharjoittelun rakennetta.
Skenaarioiden sisällä ottelu toimii harjoiteltujen mallien/tilannepurskeiden kautta. Rytmi- ja suunnanmuutoskyky, reaktionopeus, hämäys/horjutus ja nopea oivallus ovat avaintoiminnallisuudet. Skenaarioiden välillä puolestaan tärkeimpiä asioita ovat paineenluonnin ja paineenluovutuksen, rytmin- ja suunnanmuutoksen, sekä liikkeen ja hämäyksen/horjutuksen oikeanlainen käyttö tilanteen ohjauksessa. Ottelutilanteet (skenaario) on mm. suomalaisottelijoilla kohtalaisen hyvin harjoiteltu ja osittain hallinnassakin. Jälkimmäisen (ohjaus, ottelutilanteisiin hakeutuminen) harjoittelu ja hallinta puolestaan on kotimaisilla kansainvälisen tason ottelijoillakin raakiletasolla. Haluttuihin skenaarioihin pääseminen on voittavan ottelemisen kannalta tällä merkityksellisempää. Sitä tuleekin harjoitella entistä luontevammin, luovemmin ja painotetummin osana muuta harjoitusvuota.
Ohjausottelun luonteenpiirteisiin kuuluu lisäksi ymmärrys seuraavista:
---------------------------------------------------------------------------------------------------
>> taktistekniset rytmin- ja suunnanmuutokset
>> erilaiset etäisyydet ja liikesuunnat
>> ajoitus
>> oma ja vastustajan reviiri
>> tuomarin sijoittautuminen, liike ja toiminta
>> asentokontrolli
>> aikakontrolli
>> yllä olevien asioiden vaikutukset ottelun ja yksilön taktistekniseen kokonaisuuteen.
Ottelun hallinta koostuu siis kolmesta erilaisesta tilannekehikosta. Kehikoiden sisällä on viisi erilaista skenaariota, jotka kattavat käytännössä kaikki ottelutapahtumien tilannevariaatiot.
Tilannekehikot ja skenaariot (ottelutilanteet)
Tilannekehikko on ameebamainen, alati muuttuva fyysispsyykkinen tila ottelualueella ottelun kulun aikana. Tilannekehikoita on tässä perusmallissa kolme, kehittyneemmissä tulkinnoissa niitä voi olla luonnollisesti useampia ja ne voivat rakentua hieman toisin.
Tilannekehikon ensimmäinen (kts. Kuva 1 - nro 1) perussijainti on ottelualueen keskellä, ja silloin kummankin ottelijan reviiri on täysimittainen l. ylhäältä katsottuna 360 astetta. Toinen (kts. Kuva 1 - nro 2) perussijainti on ottelualueen reunassa, jolloin toisen ottelijan reviiri leikkaantuu ottelualueen reunaan, alle 360 asteeseen. Kolmas (kts. Kuva 1 - nro 3) perussijainti on ottelualueen kulmassa, jolloin toisen ottelijan reviiri leikkaantuu ottelualueen kulmaan, voimakkaammin kuin reunatilanteessa.
Ottelualueen muut osat ovat eräänlaisia välitiloja tai käytäviä, joissa voi tapahtua ottelullisia ratkaisuja. Niiden kautta pyritään kuitenkin ohjausottelussa ensisijaisesti itselle sopiviin tilannekehikoihin. Joskus vastusanalyysin kautta on saatu informaatio voi vaatia välitilan/käytävän muuntamista tilannekehikoksi.
Tilannekehikon muodon määrittelee:
---------------------------------------------------
- Ottelijoiden fyysiset olemukset.
- Ottelijoiden yksilölliset reviirit.
- Ottelijoiden mahdollisen ensimmäisen ratkaisun aikaansaama tilan ja reviirin muutos ylä-, ala- tai sivusuunnassa.
- Tuomarin fyysinen olemus (ainoastaan jos tuomari on aktiivisen lähellä, kts. Kuva 1).
- Sijainti (keskellä ottelualuetta (1), ottelualueen reunassa(2), ottelualueen kulmassa(3)).
Skenaario l. ottelutilanne tarkoittaa lähtökohtaisesti yksilön fyysistä sijaintia ottelualueella ja tuon sijainnin määrittelemää toiminta-aluetta. Toiminta-alue pitää sisällään rajattoman tai rajallisen avaruuden harjoiteltuja tai luovasti kehiteltyjä tilannepurskeita. Seuraavassa on määritelty jokaiselle skenaariolle muutama painotettu, huomioonotettava piirre. Niiden lisäksi jokaisen skenaarion kohdalla toimii luonnollisesti myös ottelutilanteiden peruslainalaisuudet. Käytännön esimerkit avaavat ja yksilöivät skenaarioita selkeämmin. Seuraavassa blogimerkinnässä on tarkoitus esitellä niitä.
Tilannekehikko 1, skenaario 1 - painotettuja piirteitä
-------------------------------------------------------------------------
Ottelijalla on täysimittainen toiminta-avaruus.
Taktisteknisiä ratkaisumahdollisuuksia ja liikkeen suuntia on periaatteessa rajaton määrä.
Vastustajalla on täysimittainen toiminta-avaruus.
Taktisteknisiä ratkaisumahdollisuuksia ja liikkeen suuntia on periaatteessa rajaton määrä.
Tämä skenaario on lähtökohtaisesti hyvä luovalle, hieman älykkäälle ottelijatyypille. Tilanteessa vaaditaan yleensä rohkean ennakkoluulotonta otetta ja yleensä fyysistä etulyöntiasemaa (nopeus, pituus). Reviiri tulee kontrolloida tarkasti, virheet on tosin mahdollisuuksien rajoissa korjattavissa hyvällä liikkeellä. Usein tästä ottelutilanteesta pyritään ohjaamaan ratkaisut johonkin muuhun, helpommin hallittavaan skenaarioon.
Jos tässä ottelutilanteessa pyrkii tekemään ratkaisuja, kannattaa se ajoittaa ottelun/erien alkupäähän tai taukopaikkoihin. Varsinaisen purskeen tulee olla tarkasti ajoitettu, mahdollisesti yllättäväkin oivallus. Tilanne tulee viedä loppuun saakka niin, että tilannekehikko ja skenaarioasetelma säilyy tai sen pystyy ohjaamaan vielä parempaan tilanteeseen. Ottelijan kyky rytmin- ja suunnanmuutokseen on tärkeä osa tätä skenaariota.
Tilannekehikko 2, skenaario 2 - painotettuja piirteitä
-------------------------------------------------------------------------
Ottelijalla on täysimittainen toiminta-avaruus.
Taktisteknisiä ratkaisumahdollisuuksia ja liikkeen suuntia on periaatteessa rajaton määrä.
Vastustajalla on rajattu toiminta-avaruus, hän on ottelualueen reunassa.
Taktisteknisiä ratkaisumahdollisuuksia ja liikkeen suuntia on rajoitettu määrä.
Tämä skenaario on lähtökohtaisesti hyvä luovalle, hieman älykkäälle ottelijatyypille.. Tilanteessa vaaditaan oikeantasoista vireyttä ja keskittymistä. Reviiri tulee kontrolloida tarkasti ja käyttää sitä hyväksi osana paineenluontia. Varsinaisen ratkaisun tulee olla tarkasti ajoitettu, yllättäväkin oivallus. Tilanne tulee viedä loppuun saakka niin, että tilannekehikko ja skenaarioasetelma säilyy tai sen pystyy ohjaamaan vielä parempaan tilanteeseen. Ottelijan kyky rytminmuutokseen on tärkeä osa tätä skenaariota.
Tilannekehikko 2, skenaario 3 - painotettuja piirteitä
-------------------------------------------------------------------------
Ottelijalla on rajattu toiminta-avaruus, hän on ottelualueen reunassa.Taktisteknisiä ratkaisumahdollisuuksia ja liikkeen suuntia on rajoitettu määrä.
Vastustajalla on täysimittainen toiminta-avaruus.
Taktisteknisiä ratkaisumahdollisuuksia ja liikkeen suuntia on periaatteessa rajaton määrä.
Tämä skenaario on lähtökohtaisesti hyvä vahvasti älykkäälle ottelijatyypille. Tilanteessa vaaditaan kylmähermoisuutta ja nopeaa, yksiselitteistä perussuoritusta. Tilanne tulee viedä kontrolloidusti loppuun saakka, jotta jatkotilanteessa saadaan ohjattua peli haluttuun tilaan ja tilannekehikkoon. Liikkeen suunnat tulee hallita tarkasti. Skenaario vaatii hyvää keskittymistä ja oikeanlaisen vireen, paineenluovutuksen ja paineenluonnin roolijako tulee olla selkeä ja sitä pitää pystyä vaihtamaan nopeasti.
Tilannekehikko 3, skenaario 4 - painotettuja piirteitä
-------------------------------------------------------------------------
Vastustajalla on täysimittainen toiminta-avaruus.
Taktisteknisiä ratkaisumahdollisuuksia ja liikkeen suuntia on periaatteessa rajaton määrä.
Tämä skenaario on lähtökohtaisesti hyvä vahvasti älykkäälle ottelijatyypille. Tilanteessa vaaditaan kylmähermoisuutta ja nopeaa, yksiselitteistä perussuoritusta. Tilanne tulee viedä kontrolloidusti loppuun saakka, jotta jatkotilanteessa saadaan ohjattua peli haluttuun tilaan ja tilannekehikkoon. Liikkeen suunnat tulee hallita tarkasti. Skenaario vaatii hyvää keskittymistä ja oikeanlaisen vireen, paineenluovutuksen ja paineenluonnin roolijako tulee olla selkeä ja sitä pitää pystyä vaihtamaan nopeasti.
Tilannekehikko 3, skenaario 4 - painotettuja piirteitä
-------------------------------------------------------------------------
Ottelijalla on täysimittainen toiminta-avaruus.
Taktisteknisiä ratkaisumahdollisuuksia ja liikkeen suuntia on periaatteessa rajaton määrä.
Vastustajalla on selkeästi rajattu toiminta-avaruus, hän on ottelualueen kulmassa.
Taktisteknisiä ratkaisumahdollisuuksia ja liikkeen suuntia on selkeästi rajoitettu määrä.
Tämä skenaario on lähtökohtaisesti hyvä luovalle, hieman älykkäälle ottelijatyypille.. Tilanteessa vaaditaan oikeantasoista vireyttä ja keskittymistä. Reviiri tulee kontrolloida tarkasti ja käyttää sitä hyväksi osana paineenluontia. Varsinaisen ratkaisun tulee olla tarkasti ajoitettu, yllättäväkin oivallus. Tilanne tulee viedä loppuun saakka niin, että tilannekehikko ja skenaarioasetelma säilyy. Ottelijan kyky rytminmuutokseen ja fyysisyyteen on tärkeä osa tätä skenaariota.
Tilannekehikko 3, skenaario 5 - painotettuja piirteitä
-------------------------------------------------------------------------
Taktisteknisiä ratkaisumahdollisuuksia ja liikkeen suuntia on periaatteessa rajaton määrä.
Vastustajalla on selkeästi rajattu toiminta-avaruus, hän on ottelualueen kulmassa.
Taktisteknisiä ratkaisumahdollisuuksia ja liikkeen suuntia on selkeästi rajoitettu määrä.
Tämä skenaario on lähtökohtaisesti hyvä luovalle, hieman älykkäälle ottelijatyypille.. Tilanteessa vaaditaan oikeantasoista vireyttä ja keskittymistä. Reviiri tulee kontrolloida tarkasti ja käyttää sitä hyväksi osana paineenluontia. Varsinaisen ratkaisun tulee olla tarkasti ajoitettu, yllättäväkin oivallus. Tilanne tulee viedä loppuun saakka niin, että tilannekehikko ja skenaarioasetelma säilyy. Ottelijan kyky rytminmuutokseen ja fyysisyyteen on tärkeä osa tätä skenaariota.
Tilannekehikko 3, skenaario 5 - painotettuja piirteitä
-------------------------------------------------------------------------
Ottelijalla on selkeästi rajattu toiminta-avaruus, hän on ottelualueen kulmassa.
Taktisteknisiä ratkaisumahdollisuuksia ja liikkeen suuntia on selkeästi rajoitettu määrä.
Vastustajalla on täysimittainen toiminta-avaruus.
Taktisteknisiä ratkaisumahdollisuuksia ja liikkeen suuntia on periaatteessa rajaton määrä.
Tämä skenaario on lähtökohtaisesti hyvä ensisijaisesti älykkäälle, hieman luovalle ottelijatyypille. Tilanteessa vaaditaan kylmähermoisuutta ja nopeaa oivallusta muutaman perussuorituksen välillä - Suojaus/estäminen, oma pistesuoritus, liikuttaminen ja liikkuminen. Tilanne tulee viedä kontrolloidusti loppuun saakka ja jatkotilanteessa pitää oivaltaa nopeasti omat mahdollisuudet. Liikkeen suunnat tulee hallita tarkasti. Skenaario vaatii hyvää keskittymistä ja oikeanlaisen vireen.
Taktisteknisiä ratkaisumahdollisuuksia ja liikkeen suuntia on selkeästi rajoitettu määrä.
Vastustajalla on täysimittainen toiminta-avaruus.
Taktisteknisiä ratkaisumahdollisuuksia ja liikkeen suuntia on periaatteessa rajaton määrä.
Tämä skenaario on lähtökohtaisesti hyvä ensisijaisesti älykkäälle, hieman luovalle ottelijatyypille. Tilanteessa vaaditaan kylmähermoisuutta ja nopeaa oivallusta muutaman perussuorituksen välillä - Suojaus/estäminen, oma pistesuoritus, liikuttaminen ja liikkuminen. Tilanne tulee viedä kontrolloidusti loppuun saakka ja jatkotilanteessa pitää oivaltaa nopeasti omat mahdollisuudet. Liikkeen suunnat tulee hallita tarkasti. Skenaario vaatii hyvää keskittymistä ja oikeanlaisen vireen.
Taktiikan rakenne
Kuva 4. Olympiataekwondon taktiikan perusrakenne, koko kuva.
Kuva 5. Olympiataekwondon taktiikan perusrakenne, päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä.
Lopuksi
Taktiikan perusmalli on alusta, painava kivijalka. Yhdessä lahjakkuusmallin kanssa se on työkalu urheilijalle ja valmentajalle. Sitä voi ja pitää tulkita omien tarpeiden mukaisesti. Näiden kahden mallin avulla pystyy luomaan selkeän ottelustrategisen identiteetin kaikille lahjakkuustyyppiyhdistelmille.
Kivijalan päälle on mahdollista rakentaa myös helposti lähestyttäviä vastustajakohtaisia analyysejä ja strategioita. Se toimii taktis-teknis-fyysisten tilannepurskeiden sisältöaihiona yksittäisissä harjoittelutilanteissa. Toisaalta se linjaa myös harjoitussuunnitelmien laji- ja fyysisiäkin sisältöjä. Taktiikan perusmallin ja lahjakkuusanalyysin kautta on siis mahdollista maistaa rikkaammin ja analyyttisemmin peliluonteisen kamppailun ydinmehu.
Tulevissa teksteissä tullaan siirtymään entistä lähemmäksi käytännön toimintaa (mm. pari-kolme vaihtoehtoista, konkreettista taktisteknistä ratkaisuvaihtoehtoa eri skenaarioihin). Samalla kirjoitetaan auki edellisissä teksteissä olleita termejä ja malleja. Seuraava blogimerkintä käsittelee nyky- ja huomistaekwondon teknisiä ja fyysisiä vaatimuksia ja rakennetta. Vuoronsa saavat myöhemmin myös miten nämä kaikki osat pelaavat päivittäisharjoittelussa yhteen ja minkälaisia harjoitemalleja tai taktis-teknis-fyysisiä purskeita siitä on mahdollista ammentaa. Keskustelu suuntauu lopuksi luontevasti kohti valmentajan ja urheilijan yhteistyötä, sekä lajin psyykkistä perustaa ja vaatimuksia. Hoplaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti