maanantai 29. syyskuuta 2014

Pikavoitto: Paraisten palamattomatinea

Muistan ensimmäisen kohtaamisemme. Se tapahtui vuosia sitten Pariisissa, jossain Charles De Gaullen lentoaseman pikkupuodeista. Ensin katseeni tarttui huolimattomasti linjakkaaseen selkääsi. Lumosit minut viimeistään silloin, kun sormieni fraktaalit askelsivat tummaa pintaasi. Täytin sinut kuvin ja kirjaimin, lukemattomin merkinnöin.

Paraisten palamattomatinea inspiroi Voitto Suomalaista. Mustakantinen muistikirja aukesi kello 10:15. Mustepatruuna ampui viirun tuoreelle sivulle.

Ottelutaekwondon syyskauden ensimmäinen kotimainen turnaus asetteli tarjottimelle kiinnostavia hetkiä, mieleenpainuvia yksilösuorituksia ja maukkaita kohtaamisia. Paraisilla käsikirjoitettiin loppuvuoden liigakisoihin täysin uusia ennakko-odotuksia. Seuraavassa on muutamia valmentajan vihkosta närpittyjä herkkupaloja.

Ensimmäinen viiru
Nuorimmat liigalaiset ravistelivat raikkaasti vanhoja asetelmia. Paimion pikkujättiläinen, Valtteri Väänänen, miekkaili itsensä kadettipoikien kolmeseiskojen kärkipaikalle. Panssariin tällätty takajalan kiertopotku toi äkkikuolemaerässä ansaitun kullan ennakkoon vahvemmasta vastustajasta. Useampikin laji-intoilija odottaa jo seuraavaa Väänäsen ja Mäkisen kohtaamista. Klassikkosarjan ainekset ovat kypsymässä. Yongin Pikku Myyn, Taru Hanhisen periksiantamaton taistelu toi kirkkaimman mitalin kadettityttöjen kolmekolmosissa. Nuorissa Nea Jokinen piiskasi paineistetuilla potkurallatuksillaan päätyyn saakka. Tyttöjen viisvitosten sarja on nyt täynnä sähköä. Mainittujen lisäksi kisapäivän kerroksista kaivautui esiin runsaasti erilaisia voitontahdon ja ennakkoluulottomuuden ilmentymiä. Ilmiö viihdytti.

Toinen viiru
Valkunnatku täytti vihkoaan myös satunnaisilla kirjauksilla. Eskandarin jälkiräpsyllä niitattu kultainen piste. Tuplatohtori Nurisalon alaraajapuudutukset ja suma takapotkutäysosumia. Savagen hallitun suunnitelmalliset pistevoitot. Rezaiin ja Partasen viihdyttävä sirkusottelu. Kadettisankari Saarisen ylivoima. Salon Minimonon äärettömän tarkasti pistepaljuun uitettu takajalka. Ja paljon muutakin.

Kolmas viiru
Kisaajien asenne oli yleisilmeeltään riemastuttava. Kun voitontahdon luoma energia sulautuu ottelun perusrakenteiden liimaksi, identiteetin lisäravinteeksi, vakautuu kansainvälisen menestyksen kivijalka. Liuta harjoituksia ja oivalluksia on vielä edessä, mutta näkymä tulevasta on valloittavan valoisa. 

Voitto Suomalainen piirsi viimeisen pisteen. Aistien aittaan oli pakattu paljon loppuunpotkittua. 
Kello 18:30 valmentaja tuuppi ajatuksiaan sivuovesta pihalle. Hymyillen.

Kymmenien ranskalaisten viirujen jälkeen suljin kantesi. Jälleen kerran. Au revoir.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti