Luettuaan lajiliiton verkkolehdestä entisen valmentajan olympia-arvion ponkaisi Voitto Suomalainen pahkapenkiltään ja ryntäsi ovet paukkuen kantakimtsiläänsä. Kulmapöydän nuudelikulhot tärähtivät sijoiltaan kun hän mäiskäytti mahtavan muotonsa Jalon, Aatoksen, Tuomaksen, Aihkin ja Ei-Doinin seuraan.
Voitto: Annioo peräpöytään. Tuota noin... satuitteko silmäilemään liiton nettiaviisista erään vanhan koutsin arvion Japanin olympialaisten koreanmuksinnoista?
Seurue: Ööö. Eeei? No mitäs se muinainen mitsinpitäjä on mennyt lurittelemaan?
Aihki: Kihappi oli kyllä parempi kuin mitkään digihömpät. Ja kaikkein paras oli vanha kunnon seurapostinivaska.
Voitto: Vetelät veitsikädet ja kömpelöt kommentit soikoon! Antakaas kun luen teille koko tarinan...
---
Viiden renkaan kahdeksankulmiot ovat vaienneet kuudetta kertaa...
---
Tuomas: Äääppäppäppäp! Otas toppi. Siis oktagoneillahan ei ole oteltu kuin kaksi kertaa, Tokiossa ja Riossa. Sitä aiemmin matsialustoilla oli puolet vähemmän nurkkia. Ensimmäinen virke ja tämmöinen stiplu. On siinäkin "tietäjä." Pfft.
Voitto: No juu mutta tekevälle sattuu ja tiedä näistä älypäiden perimmäisistä tarkoitusperistä. Nyt jokainen laittaa ystävällisesti taas naamarin umpeen niin päästään pikemmin pihviin käsiksi.
Tuomas: Pfft.
---
Tokion taekwondoturnaus oli samaan aikaan ennalta-arvattava ja yllättävä, ankea ja innostava, ja siitä jäi paljon pureskeltavaa. Suurimmat kohaukset syntyivät Etelä-Korean romahduksesta ja Euroopan ylivoimasta...
---
Aatos: Jotain tämmöistä itsekin mietiskelin kisojen jälkeen.
Jalo: Täh! Korea mitään romahtanut. Siellähän ne nakutti mitalin kannassa sarjassa kuin sarjassa. Parista epäonnenkantamoisesta ei voi vielä vetää mitään näin radikaalia johtopäätöstä. Euroopan potkiva nuorisokin on ollut jo seiskytluvun lopulta ihan siinä kannassa. Aika löysää analyysiä sanon minä.
Voitto: Jos vertailee fyysistä ja lajillista suoritustasoa, niin olet oikeassa. Tilastojen valossa tosin kävi kuten kirjoitettiin. Etelä-Korea on ollut tähän saakka olympiaturnauksien taekwondomitalitaulukossa aina ykkönen ja kerran kolmonen. Lisäksi kaikista kisoista on tullut vähintään yksi kultamitali. Nyt lajin kotimaa oli yhdeksäs ja kirkkain killutin jäi saamatta.
Aihki: Veri on väljähtänyt taekwondon kotomaassakin. Esimerkiksi Kook Hyun keräsi kasarilla kovimmissa keskisarjoissa neljä maailmanmestaruutta ja yhden esi-olympiakullan. Se ukko oli niin rautainen että ruotisi vieläkin koko nykyrosterin silmät kiinni ja vasemmalla jalallaan.
Voitto: Nonniin, keskustelu on taas lähtemässä perinteiselle laukalle, joten sujautetaanpas suut suprajohteelle ja jatketaan esitelmää.
---
...parin jo ennalta kruunatun lajilegendan kitkerästä tappiosta alkukierroksilla ja jokusen keltanokan kapuamisesta kunnian kirkkaimmille kukkuloille. Valtakausia päättyi ja vereksiä valtikoita jaeltiin. Tarinoita rakentui.
---
Tuomas: Näinhän se on ollut aina, paitsi silloin kun Etelä-Korea voitti kaikki sarjat. Tämä tarinointi ei nyt ala kovin vahvasti.
Jalo: Moni mainio monottelija nousi myös hienosti sakkokierroksilta säälimitaleille.
Tuomas: Tappiokaavion saisi unohtaa kokonaan. Kulta ja hopea riittäisi mainiosti.
---
Yleisesti
Otteluiden virta oli vuolas ja kisan kulku jouheva. Taistelijat pysyivät kiitettävästi tolpillaan. Tuomarit usuttivat ahkerasti kilpailijoita toistensa kimppuun. Videokuva oli tarkkaa ja täsmällistä. Nämä tekijät loivat perustan ensiluokkaiselle kamppailuviihteelle.
---
Tuomas: Pfft. Pyörökamera oli liian kaukana ja videotarkistusten näyttäminen striimissä oli yhtä tyhjän kanssa kun ei tiennyt yhtään mitä ne tarkistelee. Enkä nyt ole ihan varma tuosta otteluaktiivisuudestakaan. Yleensä se on tarkoitti vain näennäisottelemisen lisääntymistä ja vastustajan sekä yleisön puuduttamista.
Voitto: Voihan sen noinkin ilmaista jos tahtoo.
Jalo: Minä taas tykkäsin.
---
Videotarkistuksetkin sujuivat ripeästi, mutta niiden sisältö jäi harmillisen usein täydeksi mysteeriksi. Matsien luonteen ja kulun ymmärtämiseksi olisi tärkeää että videotarkistuksen yhteydessä ruutuun ilmestyisi esimerkiksi joku lyhyt selvitys tai symboli ilmentämään mitä milloinkin tarkastellaan.
---
Koko seurue: Nih!
---
Seuraamisen selkeyttä helpottaisi myös pisteiden annon ja varusteiden kehittäminen katsojienkin näkökulmasta. Tällä hetkellä useimmiten vain todellinen laji-intoilija saattaa ymmärtää miksi seitsemästä samankaltaisesta, panssariin paukahtavasta potkusta vain yhdestä tulee suorituspiste.
---
Koko seurue: Mjoo-o.
---
Lisäksi pääsuojien toimintavarmuus oli hämmentävän heittelevä. Varusteita on kuitenkin viritelty jo toistakymmentä vuotta.
---
Voitto: Kirjoittaja tarkoittanee elektronisia ja vastaavia pisteiden antoon vaikuttavia varusteita. Tästä olen kyllä samaa mieltä.
Tuomas: Tämä suojakikkailu saisi luvan päättyä. Eriarvoisuus tässä vain kasvaa kisaajien kesken.
Aihki: Bambupanssari ja rotanloukkulakki toimivat joka kerta. Pisteen pystyi lukemaan osumakohteen kasvoilta helposti ja sataprosenttisella varmuudella.
---
Yleisönä areenalla riekkui ainoastaann joukkueiden jäseniä, mutta se on toisaalta tuttu näky taekwondotapahtumissa ennen pandemiaakin.
---
Aihki: Korean kisoissa kärrättiin kerran paikalle maksettuakin yleisöä. Tuntuivat kannustavan kaikkia innostuneesti ja tasapuolisesti. Suosittelen samaa muuallekin sitten kun taas kisoja järjestellään mahdollisten katsojien kera.
Ei-Doin: Striimin perusteella katsomon väki enimmäkseen näpytteli naamarit leukalappuina luurejaan. Hirnutti hiukan, itekkin oon ihan samanlainen. Ainakin joskus.
---
Otteluista
Ensimmäinen kisapäivä oli ottelulliselta yleisilmeeltään ankea. Naisten ja miesten alimmissa painoluokissa oteltiin varmistelevan kapealla taktisella spektrillä, enimmäkseen etujalkaa vatkaten. Virheitä pyrittiin välttämään ja nollaamaan vastuksien suoritukset. Kiinnostavimpina mieleen jäivät olympiamitaleille taistelleet altavastaajat, Israelin sietämättömän sinnikäs Abisha Semberg (pronssia naisten alle 49-kiloisissa) ja Tunisian tornimiekkailija Mohamed Khalil Jendoubi (hopeaa miestean alle 58-kiloisissa). Nämä 19-vuotiaat nuorukaiset ovat lajin tulevaisuuden nimiä, joiden ennakkoluuloton itsevarmuus ja periksiantamaton asenne tekivät vaikutuksen. Heistä tulemme varmasti kuulemaan jatkossakin. Ilmiömäisimpiä puolestaan olivat naisten neljäysin hopeamitalisti, Espanjan Adriana Cerezo ja miesten viiskasin mitaleilta niukasti pudonnut 18-vuotias Omar Salim. Kumpikin on mitä suurimmalla varmuudella matkalla pitkän linjan kiintotähdiksi.
---
Voitto: Nämä kepeimmät sarjat tuottavat runsaasti tuoretta energiaa kentille, vaikka tyylillisesti avauspäivä olikin selvästi unettavin.
Tuomas: Äläpä. Miesten kepeimmän tunisialainen oli turnauksen tehokkain tökkijä ja vastuksen tekniikoiden torppaaja. Että mua korpesi jo sen etujalan olemassaolokin. Hrhm. Toivottavasti Jenduubi löytäisi vaikka Juutuubista variaatioita ja viihteellisyyttä muksintaansa.
Voitto: Tuo tapa on toisaalta tehokas ja järkevä. Miksikäs sitä muuttelemaan.
Ei-Doin: Jaa-a. Tästä kisapäivästä minä en osaa sanoa mitään kun nukahdin kolmannen ottelun kohdalla. Näin unta valkoisista lakanoista ja lentävistä dollareista.
Aihki: Ai että. Nostalgia tihkui hunajaisena virtana huokosista ja mielen sopukoista kun katselin miesten viiskasien Salimin otteluita. Muistelin kuinka ysärillä aiemman sukupolven Salimit kantoivat tukkukaupalla mitaleita arvokisoista ja jyräsivät kätyreineen Gladsaxen riveissä muut pohjoismaat Tanskan avoimien jämäsijoituksille. Taidanpa varata saman tien edestakaisen bussimatkan Turusta Kööpenhaminaan.
---
Toinen matsipäivä nosti turnaustunnelman kivasti koholleen. Kamppailullinen vauhti, ikimuistoiset suoritukset ja viihdyttävien hetkien määrä kasvoivat huimasti. Ranking-listojen häntäpäästä riehakkaan raketin lailla mestaruuteen ponkaissut Uzbekistanin nuori Ulugbek Rashitov jätti koko turnauksessa suurimman jäljen. Jo pelkkä Rashitovin sijoituskin olisi sinällään ollut jymy-yllätys, mutta tapa jolla uzbekki sen saavutti oli sekä ällistyttävän innoittava että vimmatun viihdyttävä. Miehen tekninen spektri oli runsas, pisteet paukahtelivat selkeästi hahmotettavista tilanteista ja viime sekuntien voittoon vieneet ratkaisut olivat kiireettömän kylmäpäisiä. Tokiosta voi hyvinkin alkaa Rashitovin aikakausi. Se jatkaisi luontevasti miesten kuuskasin renessanssikuninkaiden sarjaa (Tazegul-Abughaush-Rashitov). Päivän aikana käänneltiin muutenkin ahkerasti historian sivuja. Naisten viisseiskassa uupumaton olympiajärkäle ja kuumin ennakkosuosikki kaikki sarjat huomioiden, Jade Jones, kellistettiin ensimmäisessä ottelussaan katsomon puolelle. Myös miesten kuusseiskan vakiomitalisti ja ykköstykki Daehoon Lee koki karvaan tappion aiemmin kuin oletettiin. Positiivisia yllätyksiä olivat mm. Turkin terhakka Hakan Recber (pronssia miesten alle 68-kiloisissa) ja naisten alle 57-kiloisten finaalirymistelyn mitalikaksikko, Venäjän olympiajoukkueen räyhäkkäjalkainen Tatiana Minina sekä jenkkien dollaritykki Anastasija Zolotic.
---
Tuomas: Rashitovissa oli jotain vanhaa taikaa. Konstailematon, suoraviivainen tekniikka ja selkeät pisteosumat pakottivat kamppailukarvat koholleen. Kun nyt ei vain palaisi nälkä loppuun tai kuohittaisi vastusanalyyseillä, kuten edelliset kuningasvipperät.
Voitto: Näkisin että uzbekin oivallusta ja ajoitusta voi yrittää analysoida, mutta vaikea sitä on vastustaa ottelussa.
Aatos: Jones ja Lee olivat pienoisia pettymyksiä. Kumpikin heistä omaa huikean fyysisen suorituskyvyn ja kiitettävän lajillisen taidon, mutta ilmeisesti paineet ja vastuksien kylmäpäisyys ajoivat kummankin suosikin aika kapealle ladulle. Rytminvaihdot ja yllätykset uupuivat.
Jalo: Näin on. Solotikin cocktail sen sijaan toimi. Ärmäkkä tyyli oli rautaa ja meikäläisen makuun. Finaali Mininiinaa vastaan synnytti kipunoita jokaisessa tilanteessa.
---
Kolmas ottelupäivä lapioi oktagoniin runsaasti lisää vauhdikkaita matseja, vaikka ilmiöt ja lopputulokset jäivätkin aiempiin päiviin verrattuna ennalta-arvattaviksi. Ykkösrankatut Kroatian Matea Jelić (naiset alle 67-kiloa) ja Venäjän olympiajoukkueen Maksim Hramtsov (miehet alle 80-kiloa) olivat juuri niin ylivoimaisia kuin heidän sijoituksensa ennakkotilastoissa. Kuusseiskan terävin kärki oli kuitenkin sen verran tasaväkinen että finalistien kesken tullaan tulevaisuudessa näkemään varmasti voittoja ristiin. Miesten kasikymppi sen sijaan pysyy Pariisiin saakka varmasti venäläisen rautanyrkissä.
---
Jalo: Päivän suurin kamppailu oli keksiä miten Harmtsovin nimi kirjoitetaan ja lausutaan. Pikasuupaisulla webistä löysin ainakin kourallisen erilaisia versioita.
Voitto: Sanotaan suosiolla Maksim. Kaverin rytmitaju, kehonhallinta ja etenkin niiden yhdistäminen ottelusuorituksiin on uskomatonta.
Ei-Doin: Näissä matseissa potkittiin kivan paljon ja vähän joka puolelle. En kyllä vieläkään oikein ymmärrä miten kaikki pisteet tulivat, mutta viihdyin silti enimmän osaa päivästä.
---
Viimeisenä kisapäivänä katkottiin siivet lajin ikiaikaiselta perusasetelmalta (Korean kultamitali olympialaisissa) ja koettiin tunteikkaita hetkiä. Raskaimmista sarjoista jäivät erityisesti mieleen Pohjois-Makedonian megamoukarin, Dejan Georgievskin kaunistelematon hopearouhinta ja nuori, tulevaisuuden naisottelijan arkkityyppi, Ranskan pronssitaituri Althéa Laurin. Turnauksen kenties kohottunein hetki koettiin kun Serbian 29-vuotias Milica Mandic taktikoi itsensä tiimalasin tarkasti ja terävästi taistellen toiseen henkilökohtaiseen olympiakultaan. Aiemman rinkulaprenikan hän nappasi yhdeksän vuotta aiemmin Lontoossa. Tokio saattoi olla upean uran tehneen Mandicin viimeinen isompi arvoturnaus. Miesten sarjan kultamitalisti, Vladislav Larin, kokenee puolestaan maanmiehensä Maksim Hramtsovin kohtalon ja puolustaa mestaruuttaan menestyksekkäästi kolmen vuoden päästä Pariisissa.
---
Aatos: Georgievskin ristiriitainen olemus ja otteleminen oli kyllä viihdyttävää seurattavaa. Balkanilaiselta öljypainijalta vaikuttava murkula tanssahteli taiturimaisesti kepeän ketteryyden, synkkäkulmaisen murjomisen, ylimielisen tyylittelyn ja tahattoman toimettomuuden nelikentässä.
Voitto: Ja makedooni nakkeli ennakkosuosikin toisensa perään kaaviosta katsomoon. Aika sankari, vaikka Larin ei finaalissa vielä taipunutkaan.
Tuomas: Njaa-a. Makuasioita. Taekwondon nouseva, nuori voima on kyllä äärimmäisen ankeaa seurattavaa yleisesti ottaen. Joidenkin venäläisten slime-tyyli on sen äärimmäinen ilmentymä. Ensin luikeroidaan hankalissa asennoissa nollaten toisen ottelua ja sitten lonkeroidaan jostain isovarvas takahattuun. Että mua riepoo.
Voitto: Lajin rikkaus on myös siinä että erilaisuudella pärjää.
Tuomas: Minun makuuni saisi olla erilaisempaa erilaista.
Ei-Doin: Se uransa toisen kultamitalin voittanut serbialainen nainen oli valloittavan upea ilmestys ja finaalin jälkeen tuli kylmikset kun koutsikin komelsi lavalle. Muut matsit oli mulle yhtä pitkää tahnaa. Pitäis ehkä aloittaa lajin harrastaminen, niin ymmärtäisi paremmin.
Aihki: Ei kannata enää. Sen jälkeen kun Liitto ja Unioni yhdistyivät ei härmän taekwondossa ole ollut enää todellista hehkua ja intohimoa.
Tuomas: Höhöö!
---
Yhteenveto
Etelä-Korean hurjalla notkahduksella mitalitilaston kärkisijoilta yhdeksänneksi voi olla suurempia vaikutuksia lajin tulevaisuuteen kuin äkkipäin arvaisi. Syypäitä heilahdukseen ovat mm. kansainvälistynyt lajiosaaminen, läpinäkyvyyteen kurkottelevat säännöt ja tasapuolisuutta korostavat tekniset ratkaisut pisteenannossa. Euroopan ylivoima voi myös olla eräänlaisen megatrendin verso.
---
Voitto: Tuo kansainvälistynyt lajiosaaminen on tosin tainnut olla jo 90-, ellei jopa 80-luvulta lähtien jonkinlainen tekijä valmentamisessa. Muutenhan syyt ovat ihan asiaa.
Aatos: Niinpä.
Aihki: Meidänkin salille kärrättiin kasarilla solkenaan kaiken maailman mestaria ja megadania. Harkat oli yli kaksi kertaa kovempia kuin nykyään.
Jalo: Tasapuolisuus on tästä lajista kaukana! Vehkeet sakkaa, säännöt ovat monimutkaisia ja toisilla on enemmän pätäkkää kuin toisilla. Kengännauhoilla ei paljon systeemeitä kasailla ja kisoja kierrellä.
Ei-Doin: Kivan näköistä se tappelu mun mielestä oli, vaikka en siitä mitään tajunnutkaan.
---
Olympialainen ottelutaekwondo oli Tokiossa kokonaisuutena pieni onnistuminen. Kansainvälisen kjorogin parissa pitää tehdä silti vielä paljon töitä, jotta kiinnostava urheilullisuus ja innostava viihteellisyys, ympäristön monimuotoinen muuttuminen ja maailmanlaajuinen tasapuolisuus voitaisiin huomioida parhaalla mahdollisella tavalla. Matkaa on mutta maali ei ole mahdoton.
"Auringon juurta katsellessani huomasin kuinka huominen huojuu, vaan ei huku."- Voitto Suomalainen
---
Tuomas: No siinäpä oli yhtä nokkea lopetus kuin oli alkukin. Itse olisin päättänyt tämän puolivillaisen vuodatuksen taekwondon pitkän juoksun olympiatulevaisuutta kuvaavaan toteamukseen "sen pituinen se."
Aihki: Kyllä olisi kirvespotkulla töitä. Toivottavasti Kukkiwonin virkamiehet tajuavat ottaa pistokkeet pois panssareista ja jakaa tuomareille kynät sekä nivaskan paperia tukkimiehen kirjanpitoa varten.
Voitto: Älkäähän nyt. Kisat olivat kuitenkin ihan asialliset ja keinahtelevaa askellusta jatketaan eteenpäin, kohti Pariisia. Mutta niin, se oli sitten siinä. Ai niin, joukkuekisa oli huisi. Sitä lisää. Ei muuta. Jalga!
Muu seurue: Anjoopajoo!
